LiPo / LiPoFe -akut
Lähinnä kannettavien laitteiden kasvava tehontarve, tai ehkä paremminkin energiamäärä/painosuhteen tarve on johtanut akkuteknologian kehittymiseen. Lisäksi nikkelikadmium- akuista ollaan luopumassa ympäristöhaittojen vuoksi. Litiumioni -akkutekniikka antaa erinomaisen energia-painosuhteen ja aivan viime aikojen kehitys on tuonut myös tehonkeston erinomaiselle tasolle. Toisin sanoen, aiemmin akussa oli kyllä paljon energiaa, mutta sitä ei saanut kovin rivakasti ulos, ja myös tämä puute on nyt korjaantunut. LiPo-teknologian ominaispiirre on myös selvästi muista poikkeava kennojännite 3,7 V (täytenä hetkisen 4,2 V). Toisaalta tämä on etu: yksittäisiä kennoja ei tarvita montaa, toisaalta haitta: käytettävät jännitteet porrastuvat hieman karkeammin.
Vaikka energiaa ja nyttemmin tehoakin on saatavana kiitettävästi, on LiPo-akuissa muutama huono piirre. Ne ovat prinsessanherkkiä kaikille väärinkäsittelyille.
Ensinnäkin akun lataus on tehtävä vain ja ainoastaan LiPo-akuille tarkoitetulla latauslaitteella ja suositellulla maksimilatausvirralla (tavallisesti akun kapasiteettilukemaa vastaavalla virralla, esim. 1000 mAh akku-> 1000 mA eli 1 A virta, maksimissa). Virheellisesti tehty lataus ei pelkästään pilaa akkua, vaan aiheuttaa vakavan tulipalo- ja loukkaantumisvaaran akun räjähtäessä. Tämä huomioiden, olisi syytä myös varmuuden vuoksi poistaa LiPo-akku aina latauksen ajaksi suurella työllä ja vaivalla tehdystä mallista. Itse asiassa suositellaan, että lataus tehdään aina tulenkestävässä astiassa tai tätä tarkoitusta varten tehdyssä latauspussissa.
Toiseksi akkua ei saa purkaa yli suositellun rajan, tavallisesti 3 V/kenno. Ylipurku pilaa akun, usein välittömästi ja peruuttamattomasti. Tällainen syväpurkautuminen voi tapahtua käyttämällä säädintä, jossa ei ole tarpeellista jännitteen alarajakatkaisua, mutta myös vahingossa unohtamalla akku kiinni säätimeen, jolloin säätimen vuotovirta ajan mittaan tyhjentää akun täysin.
Kolmanneksi: Akun varastointiaika (laskettuna jo valmistumisesta lähtien) on rajallinen; puhutaan noin kolmesta vuodesta. Toisaalta NiMh-akkujen väitetään vanhenevan vielä nopeammin. Tässä lienee varmasti eroa eri valmistajien ja akkutyyppienkin välillä.
Aiemmin haittapuolelle piti laskea myös korkeampi hinta. Tältä osin tilanne on tasaantumassa, esimerkiksi internetistä voi ostaa 5 Ah:n 11,1 V:n akun 30 dollarilla!! Tässä on jo aivan ylivoimainen hinta/kapasiteettisuhde.
LiPo -akkujen rinnalle tuli pari vuotta sitten LiPoFe -teknologia, jossa akun sisäinen kemia oli saatu hieman stabiilimmaksi. Akkutyyppi kestää pikalatausta ja osin kuormaakin paremmin kuin tavallinen LiPo. Ainakin mainospuheiden mukaan akkutyypin kestoikäkin on kunnossa. LiPoFe-akun kennojännite on hitusen alempi kuin LiPo-akussa ja tehotiheyskin on pienempi, kuitenkin parempi kuin NiXX-akuilla. Haittapuolena on valinnan kapeus, koska on vain kaksi kennokokoa, 1,1 Ah ja 2,3 Ah. Eli haluttaessa isompia akkuja, joudutaan kennoja kytkemään rinnan (on sallittua käytettäessä täsmälleen samaa akkutyyppiä).
Laivamallikäytössä tilanne on kaksijakoinen. Suomesta harrastekaupasta hankittuna perus-laivamallikäyttöön on LiPo-akku kallis, varsinkin jos ei ole ennestään LiPo-laturia. Toisaalta, siis internetistä ostettuna 11 voltin 5 Ah akku 100 A purkuvirralla, 420 g painolla noin 22 € hintaan (+postikulut) on jo todella killeri!! Teknisesti LiPo-akkujen edut eivät paljoa paina perus-laivamallin tapauksessa. Painosta puheenollen, useimmiten akun paino on vain eduksi, että saadaan vesilinja kohdalleen. Vaadittavat tehot ovat maltillisia, joten senkään suhteen ei LiPoja tarvittane. Tietenkin löytyy poikkeustapauksetkin: Nopeakulkuinen plaanaava venemalli saattaa hyötyä merkittävästi LiPo-akun painonsäästöstä, lisäksi ajoaika saadaan kohtuulliseksi. Lisäksi LiPon riskit, lähinnä syväpurun huono sieto, on syytä tunnistaa. Vanhemmissa säätimissä, eikä useissa uusissakaan, ei ole nk. CutOff-toimintoa, joka katkaisee moottorin virran, kun akku on tyhjä mutta jännite on vielä sallituissa rajoissa. Näinollen on mahdollista vahingossa liruttaa akku liian tyhjäksi.
Tällä hetkellä kuitenkin vaikuttaisi siltä, että tulevaisuus on LiPo-teknologian. Näinollen, vaikka ei hankkisikaan oitis itse LiPo-akkuja, jos on hankkimassa laturia, kannattaa ehdottomasti hankkia LiPo/LiPoFe-yhteensopiva älylaturi. Mielellään samantein sisäänrakennetulla kennojen tasainpiirillä (balancer).
Summaus
Yhteenvetona tästä voidaan todeta, että vaikka uusilla teknologioilla on varteenotettavia etuja erityisesti lennokeissa ja nopeusorientoituneissa pienoislaitteissa, laivamallipuolella ei mitään tajunnan räjäyttävää edistystä ole niiden mukana tarjolla. Vanhat konstit ovat vieläkin täysin käyttökelpoisia. Ainoa selvä parannus voi olla radiotekniikassa. Uuden radion hankkijan kannattanee valita 2,4 GHz laite, mikäli se vain muuten sopii ajateltuun tarkoitukseen.
teksti ja kuvat: Ville Härmä
1. 2,4 GHz -radiotekniikka
2. Harjattomat moottorit
3. LiPo / LiPoFe-akut