MATERIAALITIETOUTTA osa 3

Muovit

Muoveja on rakennussarjoissa lähes aina, eri muodoissa. Lujitemuovia käytetään suuremmissa kokonaisuuksissa, kuten rungoissa, joskus myös kansissa ja kansirakenteissa. ABS- ja polystyreenimuoveja on levytavarana sekä syväveto-osina (3-ulotteisia kappaleita), listoina jne. puolivalmisteina. Lisäksi voi olla myös epoksi- tai polyuretaanihartsivalukappaleita.

Lasikuitu, l. lujitemuovit

Lasikuiturunkoja on useissa isommissa rakennussarjoissa. Joissakin tapauksissa myös kansirakenteita on tehty lasikuidusta. Lasikuituosissa voi olla ulkopinnoilla muotin irrotusaineiden jäämiä, jotka estävät maalien tarttumisen pintaan. Tämän vuoksi osien pinnat tulee puhdistaa huolellisesti, ja mielellään hioa hienolla hiomapaperilla tai teräsvillalla, mikäli pinta on tarkoitus maalata. Komponenttien, esim. tukikaarien, moottoripukkien jne., kiinnitys runkoon voidaan tehdä epoksilla. Kuitenkin on syytä hioa kiinnityskohdat karkealla hiomapaperilla, että liima saa kunnon tartunnan. Jos kiinnityksistä halutaan tehdä erityisen lujat, voi osat laminoida paikalleen ohuella lasikuitukankalla ja hartsilla.

Joskus lasikuitukappaleet saattavat olla hieman kieroja tai lommoontuneita, kun osa on kovettumisen edistyessä muuttanut muotoaan. Lievässä tapauksessa osaa voi yrittää oikaista lämmittämällä hiustenkuivaajalla tai hyvin varovasti kuumailmapuhaltimella, ja sitten vääntämällä/painamalla kupruilevaa kohtaa. Lommojen tapauksessa tarvitaan kuitenkin tavallisesti vielä kittausta. Jos muotovirhe on huomattava, täytynee siitä reklamoida rakennussarjan valmistajaa, tai kauppiasta.

Lasikuidusta kannattaa huomata, että se tylsyttää tehokkaasti työkaluja, joten sitä parasta hienohampaista askartelusahaa ei kannata uhrata. Itse olen todennut mainioksi Dremelin (tai vastaavan tehokkaan pienpora/suorahiomakoneen) ja siihen kuituvahvisteiset katkaisulaikat katkaisuun ja leikkaukseen, ja hiomarummut hiomiseen. Lasikuiturungon virheitä voi korjata kaksikomponentti-polyesterikitillä (ks. Materiaalitietoutta osa 1, Liimat ja täyteaineet).

Muovilevyosat

Levytavaraosat ovat usein stanssattuja, eli osat on painettu mallineella levytavaraan siten, että osa on vielä hieman kiinni levyssä. Osat irrotetaan levystä tavallisesti veitsellä leikkaamalla, sillä stanssin terä ei ole yleensä painettu levyn läpi. Jotkut osat saattavat irrota taivuttelemalla, mutta tässä tapauksessa on vaarana osan lohkeaminen tai ainakin reunojen vahingoittuminen. Stanssatut osat kannattaa aina vielä tarkastaa huolellisesti ja verrata piirustuksiin. Niissä on usein työmenetelmästä aiheutuneita kieroutumisia ja muita virheitä, koska stanssaus ei ole todellakaan mikään tarkkuustyöstömenetelmä.

Jos muoviosat on esitetty sileän levyn pinnalle painettuna viivakuviona, ollaan jälleen leikkuuhommissa. Oma mielipiteeni on, että stanssattujen osien irrottamisessa ja fiksailussa on lähes sama vaiva, kuin kokonaan itse leikkaamisessa. Osien leikkaus onnistuu jälleen askarteluveitsellä. Suorat osat voi irroittaa parilla kolmella viillolla, ja sen jälkeen taivuttamalla, jolloin muovi napsahtaa viillon kohdalta halki. Reunasta ei tule aivan moitteeton, mutta muutama pyyhkäisy hiomakapulalla tai viilalla korjaa tilanteen. Pyöreät tai pyöreäkulmaiset osat ovat hankalampia. Pyöreät reiät voi tehdä poralla, suurempihalkaisijalliset ympyräleikkurilla, esim. metallimiehen harppi käy ainakin ohuempiin osiin. Ulkopuolella olevat kaarevat pinnat voi tehdä aluksi kulmikkaiksi, ja näin irrottaa ensiksi osa levystä. Tämän jälkeen on helppo muotoilla irto-osan kulmat oikeaan muotoon. Muoviosien viimeistelyssä kannattaa olla huolellinen, mikäli ne saa sovitettua huolellisesti, liimauksiin voi käyttää nestemäisiä liimoja, joilla saavutetaan erittäin siisti ja kohtuullisen luja liimasauma.

Läpinäkyvien muoviosien suhteen on huomattava tietenkin se, että osat eivät naarmuunnu rakennusvaiheessa. Jos osa leikataan muovilevystä, jossa on suojakalvo, kannattaa kalvo jättää paikalleen, kunnes osa on lopullisessa paikassaan. Myös osan suojaaminen teipillä on mahdollista, mutta kannattaa käyttää teippiä, joka sallii pitkän kiinnioloajan. Kokemuksesta voi todeta, että esim. tavallinen maalarinteippi saattaa jopa pilata muoviosia (ja myös muitakin!), jos se on kuukausikaupalla kiinni.

Vielä läpinäkyvien osien liimauksesta: Useimmat pikaliimat huurruttavat muovin, toisin sanoen liimasauman lähelle tulee utuinen kohta. Asiaa voi kiertää annostelemalla liima näkymättömään paikkaan, jos mahdollista, tai käyttämällä epoksiliimaa.

Valetut muoviosat

Joissakin rakennussarjoissa on muovista valettuja osia. Näitä on kaksi perustyyppiä: (Korkeapaine) ruiskupuristetut osat, jotka ovat tavallisesti kiinni valurangassa, kuten nk. muovirakennussarjoissa, ja epoksi- tai polyuretaani-kylmävaluosat (joskus käytetään myös akryylia), kutsutaan yleisesti myös resiiniosiksi.

Ruiskupuristetut osat ovat tavallisesti polystyreeniä, mutta myös ABS (tai SAN)-muovisia on esiintynyt. Polystyreenisiä voi liimata nestemäisellä muovimalliliimalla, kuten muovimalleja, eikä niiden käsittely muutenkaan poikkea muovimallien rakentamisesta. ABS-osiin ei välttämättä muovimalliliima tartu, jolloin kannattanee käyttää ohutta pikaliimaa, joskus epoksia, mutta tällöin liimasaumat tulee hioa karheammiksi.

Kylmävalumenetelmässä nestemäistä muoviainetta, kutsutaan yleisesti resiiniksi, kaadetaan tavallisesti silikonikumista tehtyyn muottiin, jossa se kemiallisen reaktion seurauksena kovettuu. Menetelmä on piensarjojen tapauksessa edullinen, ja sillä on mahdollista toteuttaa erittäin tarkkoja ja monimutkaisia osia. Resiiniosat voivat olla irtonaisia, niissä voi olla valukanavia tai ne voivat olla kiinni ohuessa hartsikalvossa. Jos osassa on selkeä valukanava tai jopa –palikka, täytyy se poistaa. Irrotukseen kannattaa käyttää sahaa, myös veitsenterän takareunalla kaiverrus voi olla joissain tapauksissa hyvä konsti. Resiiniosat ovat tavallisesti hauraita, joten on syytä olla varovainen irrotuksessa. Filmimäinen ”valukehys” irtoaa tavallisesti kevyesti veitsellä leikkaamalla.

Resiiniosien pinnalla voi olla irroitusainejäämiä, jotka tulee poistaa ennen jatkokäsittelyä, yleensä pesu astianpesuaineella tai miedolla liuottimella (kokeile ensin hukkapalaan) riittää. Resiiniosien liimauksessa voi käyttää pikaliimoja, mutta tulee huomata, että pikaliimalla tartunta on usein lähes välitön, jolloin osan kohdistus on onnistuttava kerralla. Ja jälleen epoksikin käy, ja sitä kannattaa käyttää isompiin saumoihin ja mikäli tarvitaan asettelua.

teksti: Ville Härmä

Seuraava -->


1.1 Kuinka pääsen alkuun. Laivamallien tyypit, rakennussarjat
1.2 Työkalut, työtilat

2.1 Materiaalitietoutta: Liimat ja täyteaineet
2.2 Materiaalitietoutta: Maalit ja lakat
2.3 Materiaalitietoutta: Muovit
2.4 Materiaalitietoutta: Puumateriaalit ja metallit

 

Takaisin artikkelit-sivulle
Takaisin etusivulle