Satamahinaaja ”JERMU” Dean's Marinen Mastif-rakennussarjasta - osa 1

Loyal Moderatorin valmistuttua katselin yksinkertaisempaa ja pienempää mallia, jonka rakentaminen ei kestäisi montaa vuotta (mallarin huomio jälkikäteen: Olin jälleen väärässä, kyllä siinä monta vuotta näyttää kestävän). Modernit hinaajat ovat aina viehättäneet minua ja tämä sarja näytti kaikin puolin sopivalta, ehkä kalliihkoa hankintahintaa lukuunottamatta. Halusin ehdottomasti mallin olevan alle 40cm pitkä. Dean's Marine on rakennussarjojen valmistajana saanut sekä moitteita että kiitosta - osia sanotaan huonolaatuisiksi, mutta toisaalta sarjoista on rakennettu todella näyttäviä malleja. Tämä Mastif on uudempaa tuotantoa ja hinta kalliinpuoleinen, joten ei laatu ihan kuraa voi olla, eihän?

Esikuva on hollantilainen, ainakin laivaston käytössä ja ilmeisesti siviikäytössä myöskin. Malli ei erityisen tarkka ole, enkä toisaalta löytänyt hyvää referenssimateriaaliakaan, joten tämä menee enempi semi-scale -osastolle ja annan itselleni erivapauksia rakentamisessa. Niin nimi kuin värityskin ovat omasta hihasta.

Mallin kustannukset ja sisuskalut

Sarja: Mastif n.120 eur postikuluineen
Vastaanotin: Futaba RX600 40MHz n. 35 eur
Säätimet: 2x Robbe Rokraft 50, yhteensä n. 70 eur
Servo: joku oudonmerkkinen miniservo, ehkä 8 eur
Akku: Sanyo 4.8V/1100mAh NiMH, n. 10 eur
Moottorit: 2x Graupner Speed 305 Torque, yhteensä alle 10 eur
+muut sälät x+1 eur.

Jo tässä vaiheessa on selvää, että malli tulee suhteettoman kalliiksi kokoonsa ja laajuuteensa nähden.

Rakentamaan

Klikkaa kuvaa nähdäksesi se isompana, paluu selaimen takaisin-nappulalla.

 

Elektroniikka yksinkertaistettuna. Säätimiä ja moottoreita malliin tulee kaksi. Kuvassa näkyvät Speed 260 -moottorit vaihtuivat myöhemmin Speed 305 Torque-malliin. Virtakytkin ja akun latauspistoke tulevat tietysti myös.

 

 

 

Tämänkokoissa malleissa (32cm) harvoin näkee tukevaa lasikuiturunkoa, tässä sellainen kuitenkin on. Rungossa on naarmuja ym. viimeisteltävää aika lailla, mikä on odotettavaakin. Harmillista sen sijaan on, että runko ei ole täysin symmetrinen keskiviivan suhteen. Tätä on mahdoton korjata, ja oletan että valmiissa mallissa virhe ei ole silmin havaittava. Valuma-aukot ja muut reiät pitää avata.

 

Runkoon on merkitty paikat potkuriakseleille. Kannattaa kuitenkin miettiä ja mitata pari kertaa ennen reikien tekemistä. Merkitty reikä on 30mm pitkä ja tein ensin "varovasti" 20mm reiän, mikä sekin osoittautui liian pitkäksi. Ei muuta kuin paikkaamaan. Oikea mitta on n. 15mm.

 

 

Vannasputket liimattu paikalleen ja reiät peräsimien akseleille tehty. Runkoon merkityt paikat eivät tässäkään ole symmetrisesti, joten kannattaa katsoa mihin poraa. Köli on omaa tekoa - näkyy piirustuksista, mutta rungossa sitä ei ole, mutta jämästyreenistä se syntyy. Uskon, että tällä on suuri merkitys hinaajan ohjattavuuteen.

 

 

Piirustuksista puheen ollen, on vaikea kuvitella miten näin epäselvää jälkeä pystyy 2000-luvulla tuottamaan. Tuli elävästi mieleen ensimmäiset vuodet peruskoulussa 80-luvun alkuvuosina ja spriinkäryiset vaaleansiniset valokopiot.

 

Takakannen sovittelu paikalleen. Tässä vaiheessa rakentajalle alkaa kirkastua, että sarjan yksikään osa ei ole oikean mittainen eikä muotoinen. Tämä takakansi on 5-6mm liian kapea ja peräpäästään ihan eri muotoinen kuin runko. Ei muuta kuin jämälaatikolle taas, onneksi siellä on hyvät varastot eripaksuisia styreenilevyjä. Sisäpuolella ei ole kittiä säästelty, johtuen edelllä mainitusta ylimittaisesta vannasputken reiästä.

 

 

Moottoripukki tehty alumiinisesta kulmalistasta. Moottorithan kiinnittyvät näppärästi vaikkapa nippusiteillä. Nivelien sijasta suosin pienissä malleissa letkunpätkää, esim. silikoniletku käy. Joustava ja äänetön ratkaisu.

Sarjan mukana toimitetut potkuriakselit ovat kierot ja tästä on jopa ohjeissa maininta! Suosittelen korvaamaan ne kunnollisilla.

 

 

Testi onnistuu muovilaatikossa (pienen mallin etu). Ainakin sen kelluu!

 

 

 

 

Etukannen kanssa olin jo viisaampi ja leikkasin sen reilusti ylimittaiseksi.

 

 

 

 

Kansi liimattu paikalleen ja saumat kitattu. Kuvassa ei näy akkua, sille on paikka moottorien välissä.

 

 

 

Seuraavaksi vuorossa rungon maalaus pohjamaalilla. Päätin vihdoin siirtyä kynäruiskun käyttöön - eihän se niin vaikeaa olekaan!

 

 

 

Seuraava sivu

Artikkelit-sivulle

Takaisin etusivulle